Astuimme puotiin ajatellen, että "noh, josko nyt ihan jotain pientä vaan" ja puoli tuntia myöhemmin olimme tilanneet kaiken kaikkiaan 3 business-pukua, 4 kauluspaitaa, bikinit ja solmion. Emme ole oikein varmoja siitä, mitä kynnyksen ylityksen ja Visan vingutuksen välissä tapahtui, muistan etäisesti jonkinlaisten mittanauhojen huiskintaa ja ilosta hihkuvat "yes!" äännähdykseni. Taisin jopa läpsäyttää käsiäni innoissani yhteen jossain välissä. Kaikki tämä oli onneksi hyvin edullista, koko lysti maksoi alle 300 euroa.
Hoi An on varsin viehättävä pikkukaupunki, joka kuitenkin on kärsinyt aika pahoin viime aikojen tulvista. Tällä hetkellä tilanne on jo melko hyvä, mutta silti kaupungilta löytyy monia kahlattavia teitä. Eilen ei satanut, joten vuokrasimme skootterin ja päräytimme China Beachille, joka tunnettiin Vietnamin sodan aikaan paikkana, jossa amerikkalaiset sotilaat kävivät virkistäytymässä. Alueelta löytyy myös Marble mountain (marmorivuori) ja monia kuvanveistäjiä. Itse ajomatka oli elämys sinänsä, ymmärsimme että tällä täytyy tööttäillä koko ajan liikenteessä, kukaan ei nimittäin koskaan katso peräpeileihin. Libor vanhana prätkähiirenä sukkuloi liikenteessä varsin tottuneesti, minä roikuin selässä ja laitoin välillä silmät kiinni.
Posts
0 kommenttia:
Post a Comment